valojen suuntaus

Elikkäs meidän piti tarkastaa autosta valot & katsoa että ne oli suunnattu oikein ja kirjottaa siitä blogipostaus.

Valot tästä autosta saa päälle katkasijalla ja vilkut perinteisesti viikseä vääntämällä.
Pitkät toimii viikseä työntämällä eteäpäin.

Elikkäs kuvassa näkyy valojen suuntauslaite jolla voidaan katsoa että valokuvio on oikeanlainen, kuvassa on ajovalot päällä.

Tässä kuvassa takavalot ja sumuvalo päällä koska toinen oli palanut.

Tässä kuvassa on rekisterikilven valo ja toinen niistäkin oli palanut.

Kuvissa näkyy auton valokuvio joka näyttää oikealta.

Valojen korkeus säätö.

Valojen sivuttais säätö.

Valojen säätöhän toimii tässä autossa valkoista rullaa pyörittämällä jompaankumpaan suuntaan.

Kuvissa näkyvät vilkut jotka toimivat joka nurkassa, eikä olleet haalistuneita.

 kuvassa mittariston valot jossa näkyy pitkät yms. kun virrat on päällä.

Alemmassa kuvassa näkyy jarruvalot.

 Tässä kuvassa on auton sulakerasia josta löytyy sulakkeita mm. valoille jne.

 Sulakerasian kansi josta näkee mitä ja mihin siellä on sulakkeita.

Kuvassa näkyy pakkivalot.

Emme löytäneet tähän volvoon mistään valojenkytkentä kaaviota joten katsoimme koulun skodan kytkärin.

Tässä näkyy skodan kojetaulun sulakerasia/relelevy, sinne tulee virta akun + navasta, virtalukon kautta sulakerasialle.

Virta kulkee sulakerasialta ajovalokytkimen kautta monitoimiohjausmoduuliin.

Vasen & oikea ajovalokokonaisuudet saavat virtansa suoraan monitoimiohjausmoduulilta sekä ajovalon suunnanohjausmoduulilta.
Osa ajovalokytkimeltä tuleva virta menee suoraan maadoitukseen ja osa ympäristövalo tunnistimen kautta maadoitukseen.

Ajovalojen suunnan ohjausmoduulille tulee virta suoraan sulakerasialta. Ohjausmoduulilta virta lähtee suoraan maihin, osa menee jousituksen ajotason tunnistimelle ja osa menee myös ajovalokokonaisuuksille.

 

  Yhdistelmäkytkin saa virtansa monitoimiohjausmoduulilta ohjauspylvästoiminnon ohjausmoduulin kautta.

Sulakerasia/relelevy kojalaudan luona, johon tulee virta akun +navalta virtalukon kautta.

 

  Sulakerasia/relelevy moottoritilassa numero 1. Johon tulee virta samalla tavalla kuin kojetaulun sulakerasiaan.

 

  Monitoimiohajusmoduulille tulee virta moottoritilan sulakerasian ja jarrupolkimen asentotunnistimen kautta

 

  Ajovalokokonaisuuksille tulee virta monitoimiohjausmoduulin kautta.

 

 

Ajovalokytkin saa virtansa kojetaulun sulakerasiasta ja kulkee sitä kautta monitoimiohjausmoduulille. Josta valojen kautta maihin.

 

 

Tehtävä onnistui hyvin ja opittiimpahan tässäkin jotain uutta.

Tehtävän tehnyt : Teemu Korhonen, Roope Mikkonen & Otto Suntioinen

Laturi tehtävä

Eli meidän tehtävänä oli oppia purkaamaan & kasaamaan laturi ja selittämään miten auton latausjärjestelmä toimii.

Ekana purimme laturin, kuvassa koulun irrallinen harjoitus laturi.

Ensinmäisenä irroitimme laturin hihnapyörän.

sitten irroitimme laturin toisen puolen lohkon ja siinä mukana tuli roottori ja sen rautakäpälät jotka ohjaavat virran kulkua. Toiseen lohkoon jää käämitys joka synnyttää magneettikentän.

Musta osa oikeilla kuvassa on jännitteen säädin joka tarkkailee auton napajännitettä ja pitää huolen ettei laturi lataa liikaa virtaa akulle.

Vasemmalla vieressä näkyy diodisilta.

Laturin toiminta: 

Laturille tulee herätevirtajohto ja päävirtajohto, herätevirtahan tulee laturille latauksen merkkivalon kautta kun auton virta käännetään virtalukosta päälle. Herätevirran tehtävä on synnyttää magneettikenttä staattorin käämitykseen ja roottorin rautakuorien välille, auton ollessa käynnissä apulaitehihna pyörittää hihnapyörää jonka ansiosta rautasydän ja käpälät pyörivät staattorin käämityksen välissä tuottaen vaihtovirtaa. Virta kulkee liukurenkaiden, hiilten ja hiilisillan välityksellä jännitteensäätimelle, jännitteensäädin tarkkailee akun napajännitettä ja pitää huolen ettei laturi lataa liikaa virtaa akulle. Tasasuuntausyksikkö eli diodisillassa olevat diodit muuttavat vaihtovirran tasavirraksi, virta kulkee päävirtajohtoa pitkin akulle ja virtaa tarvitseville laitteille.

Mittauksia:

Akun mittaus.

Seuraavaksi mitattiin akun jännite auton käydessä.

Kuvassa mitataan laturin latausvirtaa, laturista saatiin maksimilla irti 66 ampeeria.

Sitten mitattiin kuinka paljon laturi lataa.

Sen jälkeen mitattiin miinuspuolen jännitehäviöt ja todettiin ettei siellä ole jännitehäviötä.

Pluspuolen jännitehäviö oli 0.02.

Tehtävä onnistui hyvin meidän mielestä ja opittiinhan tässä jotain uuttakin.

Työturvallisuus: haalarit, turvakengät.

Tehnyt: Teemu Korhonen, Vesa Ahonen ja Viljami Kärnä.