Meidän pitää mitata tietyt anturit ja kertoa kuvin & sanoin mitä missäkin työvaiheessa mitattiin. Mittauksissa käytimme oskilloskooppia mittakäyrien näkemiseksi. Kohde autoina oli Toyota Corolla ja Bmw 325 e36.
Aloitimme tehtävän nokka-akselin asentotunnistimen mittaamisella.
Mittauksessa yhdistimme liittimen ja anturin johdoilla ns. karvasta karvaan.
Tässä videossa näkyy nokka-akselin asentotunnistimen mittakäyrä oskilloskoopilla katsottuna.
Mittakäyrän välit pienenevät mitä enemmän autolle annetaan kierroksia.
Seuraavaksi mittasimme kampiakselin asentotunnitimen. Tässä autossa on induktiivinen asentotunnistin eli itse tunnistimen päästä ei saa oskilloskoopilla mitattua vaan meidän piti mitata asentotunnistimen liittimestä joka sijaitsi imusarjan alapuolella.
Tässä näkyy kampiakselin asentotunnistimen mittauskäyrä tyhjäkäynnillä.
Ja tässä sama homma mutta korotetuilla kierroksilla.
Seuraavana mittaustehtävänä mitattiin sytytyspuola. Kuten kuvasta näkee johtoja piti vetää aika paljon. Virtapihdit piti laittaa päävirtajohtoon. Otimme mittauksen neljännestä sytytyspuolasta.
Ylhäällä olevassa videossa näkyy puolan signaaleja eri kierrosnopeuksilla. Ja kuvissa näkyy puolan toisio puolen mittauksia. Videossa näkyvän ison piikin kohdalla näkyy sytytysjännite sen jälkeen tuleva matala katkojännite tarkoittaa palojännitettä ja piikin ja palojännitteen välinen jännite käyrä ennen normaalia käynti viivaa on kipinän kestoaika.
Seuraavaksi mittasimme ilmamassa mittarin. Ilmamassamittarin tehtävänä on laskea kuinka paljon moottori saa ilmaa käytettäväkseen eri tilanteissa. Tässä autossa ilmamassamittari oli viiskarvaisella liittimellä joka yhdistettiin johdoilla liittimestä anturiin. Videossa testasimme ilmamassa mittarin toimintaa paineilmapistoolin kanssa suihkuttamalla ilmaa ilmanputsarin koteloon.
Kuvassa ilmamassamittarin mittauskäyrää.
Seuraavaksi mittasimme ABS jarrujen toimintaa. ABS-jarrujen toimintaa saadaan mitattua vetämällä johdot oskilloskoopista abs yksikön liittimiin. ABS yksikkö piirtää signaali käyrää sen mukaan kun renkaat pyörivät.
Viimeisenä mittasimme lambda-anturin. Lambda-anturi on happitunnistin joka osaa muuttaa ilman ja polttoaineen seoksen moottorille sopivaksi. Monissa nyky autoissa on kaksi lambda-anturia ennen katalysaattoria ja katalysaattorin jälkeen. Lambda-anturi parantaa myös moottorin hyötysuhdetta. Otimme lambdan mitta-arvot ykkös lambdan liittimestä joka sijaitsi moottorin takaosassa pakoputken yläpuolella.
Kuvassa johdot liitettynä lamdan liittimeen. Johdot yhdistettiin taas samallailla kuin jokaisessa muussakkin liittimessä eli karvasta karvaan.
Tässä video lambdan mittakäyrästä.
Tehtävän jälkeen opimme käyttämään oskilloskooppia.
Tekijät Teemu ja Roope.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti