Haldex neliveto:
Haldex nelivetohan perustuu hydrauliseen paineeseen, lamellikytkintä ohjataan sähköisesti.
Esipaine eli ns. herätepaine kytkimeen tuotetaan sähköisesti pienellä pumpulla että neliveto järjestelmä saataisiin nopeemmin käyttöön tarpeen tullessa.
Haldex nelivetohan alkaa toimivaan sitten vasta kun etupyörät lyövät tyhjää. Oikea käyttöpäine syntyy kun eri akseleitten pyörimisnopeuksista. Haldex kytkin säätää itseään sähköisesti, välitys tulee kuitenkin hydraulisten venttiilien kautta.
Haldex kytkin on normaalisti etuvetopainotteinen eli 70/30. Haldexia käytetään volkswageneissa, mercedes-benzeissä. Joissakin mercedeksen haldexissa kuitenkin pystyy tuon nelivedon säätämään tehojakauman 50/50.
Torsen neliveto:
Torsen on täysin mekaaninen luistonrajoitusominaisuuden sisältävä tasauspyörästö, eli itsestään lukittautuva neliveto järjestelmä. Tätä neliveto järjestelmää käytetään kaikissa volkswagen - konsernin pitkittäismoottorisissa Quattro-malleissa. Torsen neliveto järjestelmä tunnistaa itse kuinka paljon eripyörien välillä tarvitaan vetoa, tämähän tapahtuu erityisten 'matopyörien' avulla. Järjestelmässä voi vetosuhde vaihtua portaattomasti etu tai takavetopainotteiseksi.
Eri tapa ratkaista itselukittuvuus on yhdistää avointasauspyörästö ja viskokytkin.
Jatkuva neliveto:
Jatkuvan nelivedon perusteena toimii yleensä tavalinnen takavetojärjestelmä, jossa kardaanin varteen tai vaihdelaatikon perään on lisätty jakolaatikko. Tämän avulla pystymme välttämään moottorin tehon jokaiseen pyörään. Kiinteissä nelivedoissa on erillinen kytkentä jotta tavallisissa ajotilanteissa autoa voi ajaa etuvedolla pelkistään. Normaali ajossa tämä neliveto joutuu kovalle rasitukselle kovissa nopeuksissa koska kaikki pyörät pyörivät samaa nopeutta. Yleensä tätä nelivetoa käytetään kun on riski jäädä kiinni.
Jakolaatikossa menee tietenkin ketju, jotta voima kardaanilta saadaan menemään etutasauspyörästölle ja siitä tietenkin etupyörille.
Miksi nelivetoisissa autoissa on tasauspyörästö?
Keskitapauspyörästö on vain uudemmissa nelivedoissa, tämä sijaitsee etu- ja taka-akselin välissä ja mahdollistaa akselien pyörimiserot. Tämä auttaa nelivetoisella autolla ajamista pitävillä pinnoilla ja vähentää rasitusta voimansiirtoon.
Miten nelivetojärjestelmä vaikuttaa auton jarrutyskäyttäytymiseen?
Vanhoissa jäykemmällä nelivedolla varustetuissa vaikuttaa kylläkin, mutta uusissa nelivedoissa ei pitäisi olla minkäänlaista vaikutusta.
Miten neliveto eroaa komponenteiltaan kaksivetoisesta autosta?
Nelivetojärjestelmässä on kaksi vetoakselia sekä toinen tasauspyörästö,
jotta veto välittyy molemmille akseleille. Jos moottori on poikittain,
on autossa kulmavaihde, josta voima menee taka-akselille. Jos moottori
on pitkittäin autossa, on vaihdelaatikon perässä jakolaatikko, josta
voima välittyy ketjun avulla etuakselillekkin.
Viskokytkin:
Viskokytkin perustuu lamellilevyihin, joista puolet on kytketty viskon runkoon ja puolet ulostuloakseliin. Akselien välillä oleva pyörimisnopeusero lämmittää lamellilevyjä ja lisää painetta. Paineen lisääntyessä lamellilevyt painautuvat toisiinsa kiinni ja näin kytkevät akselit yhteen.
Viskokytkin perustuu lamellilevyihin, joista puolet on kytketty viskon runkoon ja puolet ulostuloakseliin. Akselien välillä oleva pyörimisnopeusero lämmittää lamellilevyjä ja lisää painetta. Paineen lisääntyessä lamellilevyt painautuvat toisiinsa kiinni ja näin kytkevät akselit yhteen.
Kiinteä keskilukko:
Keskitasauspyörästön lukko lukitsee tietenkin etu- ja taka-akselin toisiinsa.
Miten nelivetoisen auton huolto eroaa kaksivetoisesta?
Koska tasauspyörästöjä on enemmän kuin kaksivetoisissa. Huolloissa enemmän öljyjä
vaihdettavaksi. Myös nelivetoautoa ei käytetä jarrudynolla jarruremontin jälkeen, eikä katsastuksen yhteydessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti